tiistai 24. syyskuuta 2013

Kurssipalaute

Toivoin kurssin alussa hieman lisää sujuvuutta tekstintuottamiseen. Onnistuin kurssin tavoitteessani hieman. Kurssilla pääsi kirjoittamaan paljon ja siitä on huomattava apua tulevalla koeviikolla. Kurssi oli mukavasti ensimmäisessä jaksossa ja kirjoittamiseen tottui jo heti ensimmäisien kouluviikkojen aikana.

Mielestäni mielipidekirjoitus ja esseekirjoitukset onnistuivat parhaiten. Niitä oli mukava kirjoittaa. Hankalin tehtävä oli tiivistelmä. Tehtävänanto oli hieman epäselvä, teksti oli hankala tiivistää ja ohjeistusta olisi voinut olla enemmän.

Kaikki tekstit kirjoitettiin blogiin ja se oli hyvä tapa tälle kurssille. Keskeneräisiä tekstejä oli helppo jatkaa kotona, eikä tarvinnut pelätä, että ne häviäisivät. Blogikirjoittamisen ansiosta ei myöskään tarvinnut pelätä, että unohtaisi jotain tekstistä. Jos tekstistä unohtui jotain, niin yksinkertaisesti lisäsi sen sinne. Jos kurssilla olisi kirjoitettu konseptille, niin tämä ei olisi ollut mahdollista. Oli hyvä, että kaikki tunnit käytettiin kirjoittamiseen, sillä teoriasta tuskin olisi ollut hyötyä. Tehtäviä oli juuri sopivasti ja aiheet tehtävätyypit olivat hyviä.

maanantai 23. syyskuuta 2013

5. Essee: iPad: Et tarvitse sitä, mutta haluat sen

Vuonna 2010 amerikkalainen tietotekniikkayhtiö Apple julkaisi ensimmäisen taulutietokoneensa iPadin. Tuhannet ihmiset ympäri maailmaa jonottivat kauppojen ulkopuolella saadakseen itsellensä tämän uuden tablettitietokoneen, jota jotkut kutsuivat kannettavan tietokoneen tappajaksi. Vielä silloin kyseinen laite ei kiinnostanut minua ollenkaan. Vanhempani lupasivat minulle jo vuosia aikaisemmin, että kun pääsen lukioon, niin minulle hankitaan kannettava tietokone. Viime hetkellä kuitenkin päätin, että valitsisin mielummin iPadin. Niinpä heinäkuussa 2012 Applen iPad 2 lähti mukaamme kaupasta. Kyseinen laite on ollut perheessämme lähes jatkuvassa käytössä.

Walter Isaccsonin kirjassa "Steve Jobs", luvussa 37 "iPad: kohti PC:n jälkeistä aikakautta" mainitaan, että iPad ei ollut ensimmäinen taulutietokone. Taulutietokoneita oli jo vuonna 2002, mutta ne eivät vielä silloin kiinnostanut juurikaan ketään. Applen sen aikainen toimitusjohtaja Steve Jobs ilmoitti, että "meillä ei ole mitään suunnitelmia taulutietokoneen tekemiseksi". iPadin suunnittelu alkoi vuonna 2007 vaikka patenttihakemus "neliskulmaiselle, elektroniselle taululle, jossa on pyöristetyt reunat" oli jo jätetty vuonna 2004. Kun julkistus tilaisuus koitti tammikuussa 2010, valkokankaalle oli heijastettu kuva, jossa oli iPhone ja kannettava tietokone ja niiden välissä kysymysmerkki. Jobs sanoi: "Herää kysymys, mahtuuko tähän väliin jotakin muuta?" Hän jatkoi: "Sen "jonkin" pitäisi olla hyvä nettiselailussa, sähköpostin käytössä, valokuvien, videon ja musiikin käsittelyssä ja toistamisessa sekä peleissä ja sähköisissä kirjoissa". Tällä lauseella hän kuvaili juuri ne asiat mitkä mielestäni iPad tekee nopeasti ja täydellisesti.

Olen ollut erittäin tyytyväinen iPadiin. Se on ollut yksi parhaimpia hankintojani. Siitä on ollut paljon hyötyä lukiossakin. Olen kirjoittanut sillä lähes jokaisen kirjoitelman, jonka olen lukiossa kirjoittanut. iPad on monipuolinen ja helppokäyttöinen. Sitä on helppo kuljettaa mukana ja sen akku kestää kauan. Olen puhunut sillä satoja tunteja Skype- ja Facetime-puheluja. Se on kulkenut mukanani jokaisella yli sadan kilometrin pituisella matkalla viihdykkeenä. Mutta silti loppujen lopuksi ei iPad yksinkertaisesti pysty korvaamaan pöytätietokonetta kokonaan. Se ei korvaa televisiota sarjojen ja videoiden katselussa, se ei korvaa Playstationia pelien pelaamisessa, eikä se korvaa pöytä- tai kannettavaa tietokonetta juurikaan missään osa-alueella, se ei oikeastaan korvaa mitään. Mutta se silti yhdistää täydellisesti hieman näitä kaikkia, ja siitä juuri syystä se on täydellinen laite illalla kotisohvalla istuessa ja rentoutuessa.

torstai 19. syyskuuta 2013

4. esseekirjoitelma Miltä lentoliikenteen tulevaisuus näyttää? (vihkon tehtävä 3)

Ihmiset matkustavat joka vuosi yhä useammin ulkomaille. Kulkuvälineeksi valitaan entistä useammin lentokone, sillä lentäminen on ylivoimaisesti nopein ja turvallisin tapa matkustaa. Lentolippujen hinnat vaihtelevat, ilmatilat täyttyvät yli 5000 koneen ollessa jo pelkästään Euroopan taivaalla samaan aikaan, lentokentät ympäri maailmaa ruuhkautuvat miljoonista eri kansallisuuksia edustavista ihmisistä päivittäin, mutta silti kaikesta tästä selviydytään päivittäin ilman suurempia ongelmia. Mutta jatkuuko tämä?

Lentoliikenne lähti hurjaan nousuun 90-luvun loppupuolella halpalentoyhtiöiden tuodessa lentomatkustamisen lähes jokaiselle mahdolliseksi, ja tämä nousu jatkuu yhä. Vielä pari kymmentä vuotta sitten ollut lentomatkustamisen harvoille tarjolla ollut glamouri on nykyisin jo kuihtunut ja vaihtunut karuun palveluun ja ahtaisiin matkustamoihin halpalentoyhtiöiden valmistautuessa astumaan valtaan. Tämä on aiheuttanut suurta päänvaivaa vanhoille "perinteisille" lentoyhtiöille, kuten esimerkiksi SAS, Air France, KLM, Finnair ja Alitalia, joiden on pakko reagoida halpalentoyhtiöiden kuten Easyjet, Norwegian ja tietenkin halpalentoyhtiöiden kuninkaan Ryanairin halpaan hintatarjontaan laskemalla omien lippujen hintaa. Samaan aikaan "perinteisten" lentoyhtiöiden pitäisi pystyä ylläpitämään mainettaan, ja tämä on erittäin hankalaa kilpailutilanteen kiristyessä ja polttoaineen hintojen noustessa korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Tästä alkaa lumipalloeffekti, sillä lippujen hinnan laskeminen aiheuttaa sen, että lentoyhtiön tulot laskevat, joka taas aiheuttaa sen, että pitää aloittaa säästötoimiet, joka taas aiheuttaa sen, että pitää aloittaa YT-neuvottelut ja työntekijöitä joudutaan irtisanomaan, joka taas saattaa johtaa siihen, että työntekijät alkavat lakkoilemaan. Monessa lentoyhtiössä kilpailuun on reagoitu ja tulos ollaan jopa saatu plussan puolelle. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää tässä julmassa taistelussa ja joillekin konkurssi on lähes estämätön. Esimerkki tästä on 66 vuotta operoinut unkarilainen Malév, joka meni konkurssiin helmikuussa 2012. Onneksi tällä hetkellä näyttää siltä, että pahin on takana, mutta vielä on paljon tehtävää.

Samaan aikaan, kun Euroopassa lentoyhtiöt yrittävät selviytyä talouskriisin keskellä, Aasiassa lentoliikenne on lähtenyt erittäin jyrkkään nousuun. Tätä nousua johtaa malesialainen halpalentoyhtiö AirAsia, jonka vuonna 2001 osti Tony Fernandes yhden ringgitin (0.22€) hintaan ja perusti siitä koko Aasian suurimman halpalentoyhtön. Valitettavasti Aasiassa lentoturvallisuussäädökset eivät ole samaa tasoa kuin länsimaissa ja siitä syystä moni aasialainen halpalentoyhtiö on EU:n mustalla listalla.

Matkustajan näkökulmasta lentomatkustus on lisääntymässä, mutta ilmailualalle työllistymään pyrkivän näkökulmasta tulevaisuutta on vaikea arvioida. Lentoyhtiöt tilaavat jatkuvasti uusia lentokoneita ja lentoasemia laajennetaan, mutta työpaikkamarkkinoilla on hiljaista. Harva lentäjäksi valmistunut saa työpaikan heti valmistuttuaan ja vielä harvempi saa työpaikan Suomesta. Monet vasta valmistuneet lentäjät joutuvat lähteä maailmalle työn perässä. Lentoemännätkin joutuvat elämään epävarmuudessa, jopa Finnair on ilmoittanut käyttävänsä henkilöstöfirmojen lentoemäntien palkkauksessa kulujen säästökeinona.

Monen liikennevälineen, kuten myös ilmailun kasvua hidastava asia on öljy. Öljyn hinnan noustessa polttoainekulutusta pyritään laskemaan mahdollisimman paljon ja ilmailussa tänä huomataan monella eri tavalla, esimerkiksi lyhentämällä lentokoneiden lähestymisreittejä ja suorentamalla lentoreittiä mahdollisimman suoraksi. Lentokoneet kuluttavat paljon kerosiinia, mutta eivät silti kokonaisuudessa saastuta luontoa läheskään yhtä paljon kuin tieliikenne.

Ilmailun teknologia on ottanut suuria harppauksia viime vuosikymmenen aikana. Polttoaineenkulutuksen on lähes puolittunut siitä, mitä se oli 80-luvulla. Biokerosiinin valmistukseen on alettu panostaa ja lentokoneen rakennusmateriaalina on alettu käyttää kevyttä, mutta vahvaa hiilikuitua. Teknologian kehityksen ansiosta sääkään ei ole enää ongelma, sillä nykyisin lentokoneet pystyvät laskeutumaan erittäin sankassa sumussa. Yksi suurinpia uhkia ovat luonnonkatastrofit. Eurooppa sai tästä hyytävän esimerkin huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökullin tulivuoren purkautuessa. Useimpien Euroopan maiden ilmatilat jouduttiin sulkemaan kokonaan tulivuoren syöstessä moottoreille vaarallista tuhkaa 8,5 kilometrin korkeuteen. Ilmatila oli suljettuna vain noin viikon, mutta aiheutti yhteensä miljarditappiot lentoyhtiöille. Euroopan lentoasemilla vallitsi täysi kaaos, kun yli 95,000 lentoa piti perua.

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten lentoliput piti käydä ostamassa matkatoimistosta ja lennoilla tarjottavat ateriat ja virvokkeet sisältyivät lipun hintaan. Nykyisin liput voi ostaa netistä tietokoneella tai puhelimella ja kaikki lennolla tarjottavat palvelut ovat hinnoiteltu erikseen. On jopa esitetty, että WC-käynneistä lentokoneessa pitäisi maksaa erikseen ja lennoille myytäisiin seisomapaikkoja. Ilmailun historia osoittaa, että lentoliikenteen tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta varmaa on se, että lentoliikennettä harjoitetaan jossain muodossa. Sanoihan brittiläinen Tv-juontaja Jeremy Clarkson:kin "On hassua, että tänä päivänä me menemme museoon katsomaan tulevaisuuttamme" viitaten tällä jo käytöstä poistettuun yliäänimatkustajakone Concordeen.

maanantai 2. syyskuuta 2013

3. Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, ymmärrät muita (Tiede 8/2012)

Tutkimuksen mukaan fiktiota lukevat ymmärtävät paremmin sosiaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. Kuvitteellisessa tarinassa olevaan henkilöön on helppo samaistua, ja se saattaa pistää lukijan asenteet ja käyttäytymisen uusiksi. Kirjat voivat myös parantaa suvaitsevuutta, jos esimerkiksi päähenkilö on afroamerikkalainen tai homoseksuaali. Lukeminen voi poistaa stressiä. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan lukeminen poisti stressiä puolessa tunnissa yhtä paljon kuin samanpituinen joogahetki tai televisiokomedia. Sanavarasto rikastuu lukemalla. Harvinaisia sanoja on huomattavasti enemmän tiedeartikkeleissa kuin aikuisten kirjoissa, joissa on kuitenkin paljon harvinaisia sanoja esimerkiksi normaaliin puhetekstiin verrattuna.