4. esseekirjoitelma Miltä lentoliikenteen tulevaisuus näyttää? (vihkon tehtävä 3)

Ihmiset matkustavat joka vuosi yhä useammin ulkomaille. Kulkuvälineeksi valitaan entistä useammin lentokone, sillä lentäminen on ylivoimaisesti nopein ja turvallisin tapa matkustaa. Lentolippujen hinnat vaihtelevat, ilmatilat täyttyvät yli 5000 koneen ollessa jo pelkästään Euroopan taivaalla samaan aikaan, lentokentät ympäri maailmaa ruuhkautuvat miljoonista eri kansallisuuksia edustavista ihmisistä päivittäin, mutta silti kaikesta tästä selviydytään päivittäin ilman suurempia ongelmia. Mutta jatkuuko tämä?

Lentoliikenne lähti hurjaan nousuun 90-luvun loppupuolella halpalentoyhtiöiden tuodessa lentomatkustamisen lähes jokaiselle mahdolliseksi, ja tämä nousu jatkuu yhä. Vielä pari kymmentä vuotta sitten ollut lentomatkustamisen harvoille tarjolla ollut glamouri on nykyisin jo kuihtunut ja vaihtunut karuun palveluun ja ahtaisiin matkustamoihin halpalentoyhtiöiden valmistautuessa astumaan valtaan. Tämä on aiheuttanut suurta päänvaivaa vanhoille "perinteisille" lentoyhtiöille, kuten esimerkiksi SAS, Air France, KLM, Finnair ja Alitalia, joiden on pakko reagoida halpalentoyhtiöiden kuten Easyjet, Norwegian ja tietenkin halpalentoyhtiöiden kuninkaan Ryanairin halpaan hintatarjontaan laskemalla omien lippujen hintaa. Samaan aikaan "perinteisten" lentoyhtiöiden pitäisi pystyä ylläpitämään mainettaan, ja tämä on erittäin hankalaa kilpailutilanteen kiristyessä ja polttoaineen hintojen noustessa korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Tästä alkaa lumipalloeffekti, sillä lippujen hinnan laskeminen aiheuttaa sen, että lentoyhtiön tulot laskevat, joka taas aiheuttaa sen, että pitää aloittaa säästötoimiet, joka taas aiheuttaa sen, että pitää aloittaa YT-neuvottelut ja työntekijöitä joudutaan irtisanomaan, joka taas saattaa johtaa siihen, että työntekijät alkavat lakkoilemaan. Monessa lentoyhtiössä kilpailuun on reagoitu ja tulos ollaan jopa saatu plussan puolelle. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää tässä julmassa taistelussa ja joillekin konkurssi on lähes estämätön. Esimerkki tästä on 66 vuotta operoinut unkarilainen Malév, joka meni konkurssiin helmikuussa 2012. Onneksi tällä hetkellä näyttää siltä, että pahin on takana, mutta vielä on paljon tehtävää.

Samaan aikaan, kun Euroopassa lentoyhtiöt yrittävät selviytyä talouskriisin keskellä, Aasiassa lentoliikenne on lähtenyt erittäin jyrkkään nousuun. Tätä nousua johtaa malesialainen halpalentoyhtiö AirAsia, jonka vuonna 2001 osti Tony Fernandes yhden ringgitin (0.22€) hintaan ja perusti siitä koko Aasian suurimman halpalentoyhtön. Valitettavasti Aasiassa lentoturvallisuussäädökset eivät ole samaa tasoa kuin länsimaissa ja siitä syystä moni aasialainen halpalentoyhtiö on EU:n mustalla listalla.

Matkustajan näkökulmasta lentomatkustus on lisääntymässä, mutta ilmailualalle työllistymään pyrkivän näkökulmasta tulevaisuutta on vaikea arvioida. Lentoyhtiöt tilaavat jatkuvasti uusia lentokoneita ja lentoasemia laajennetaan, mutta työpaikkamarkkinoilla on hiljaista. Harva lentäjäksi valmistunut saa työpaikan heti valmistuttuaan ja vielä harvempi saa työpaikan Suomesta. Monet vasta valmistuneet lentäjät joutuvat lähteä maailmalle työn perässä. Lentoemännätkin joutuvat elämään epävarmuudessa, jopa Finnair on ilmoittanut käyttävänsä henkilöstöfirmojen lentoemäntien palkkauksessa kulujen säästökeinona.

Monen liikennevälineen, kuten myös ilmailun kasvua hidastava asia on öljy. Öljyn hinnan noustessa polttoainekulutusta pyritään laskemaan mahdollisimman paljon ja ilmailussa tänä huomataan monella eri tavalla, esimerkiksi lyhentämällä lentokoneiden lähestymisreittejä ja suorentamalla lentoreittiä mahdollisimman suoraksi. Lentokoneet kuluttavat paljon kerosiinia, mutta eivät silti kokonaisuudessa saastuta luontoa läheskään yhtä paljon kuin tieliikenne.

Ilmailun teknologia on ottanut suuria harppauksia viime vuosikymmenen aikana. Polttoaineenkulutuksen on lähes puolittunut siitä, mitä se oli 80-luvulla. Biokerosiinin valmistukseen on alettu panostaa ja lentokoneen rakennusmateriaalina on alettu käyttää kevyttä, mutta vahvaa hiilikuitua. Teknologian kehityksen ansiosta sääkään ei ole enää ongelma, sillä nykyisin lentokoneet pystyvät laskeutumaan erittäin sankassa sumussa. Yksi suurinpia uhkia ovat luonnonkatastrofit. Eurooppa sai tästä hyytävän esimerkin huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökullin tulivuoren purkautuessa. Useimpien Euroopan maiden ilmatilat jouduttiin sulkemaan kokonaan tulivuoren syöstessä moottoreille vaarallista tuhkaa 8,5 kilometrin korkeuteen. Ilmatila oli suljettuna vain noin viikon, mutta aiheutti yhteensä miljarditappiot lentoyhtiöille. Euroopan lentoasemilla vallitsi täysi kaaos, kun yli 95,000 lentoa piti perua.

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten lentoliput piti käydä ostamassa matkatoimistosta ja lennoilla tarjottavat ateriat ja virvokkeet sisältyivät lipun hintaan. Nykyisin liput voi ostaa netistä tietokoneella tai puhelimella ja kaikki lennolla tarjottavat palvelut ovat hinnoiteltu erikseen. On jopa esitetty, että WC-käynneistä lentokoneessa pitäisi maksaa erikseen ja lennoille myytäisiin seisomapaikkoja. Ilmailun historia osoittaa, että lentoliikenteen tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta varmaa on se, että lentoliikennettä harjoitetaan jossain muodossa. Sanoihan brittiläinen Tv-juontaja Jeremy Clarkson:kin "On hassua, että tänä päivänä me menemme museoon katsomaan tulevaisuuttamme" viitaten tällä jo käytöstä poistettuun yliäänimatkustajakone Concordeen.